Late Lammas Bristolissa: Old City Trail

Lampaiden laskeminen ei osaltani päättynyt pääsiäislampaisiin Lontoossa. Late Lammas eli Shaun the Sheep sai minut pakkaamaan keskikesällä mukavat kengät kapsäkkiin ja matkustamaan Bristoliin, missä tasan kaksi vuotta aiemmin olin tarponut erinäköisten Gromitien perässä. Tällä kertaa edessä oli 70 Laten mittainen retki ympäri Bristolin keskustaa ja lähialueita.

Bristolissa oli ympäri kaupunkia myös jaossa Shaun in the City-karttoja, joihin oli merkitty kahdeksan erimittaista kävelijälle sopivaa Shaun-reittiä sekä kauemmaksi kaupungista sijoittuvien, kulkuneuvoja vaativien Shaunien sijainnit. Jokaiselle jotakin ja ahneelle vaikka kaikki. Hyrskäytin mobiiliapplikaation käyntiin, jotta saisin varmasti klikattua pokaalitehtävät... oli mahdollista saada ihan kaikki eli myös Obsessive Trophy Disorder!

Old City Trail kuljetti 2,5 kilometrin matkan  Bristolin vanhan kaupungin alueella, joskin vanhan näköistä kaupunkia oli reitin varrella nähtävissä varsin vähän.
Ihka ensimmäinen kohtaamamme hunajainen Honey (Amy Timms) asusti kuitenkin näkyvästi vanhan Bristolin kulmilla eli St Stephen'sin kirkon pihamaalla, vain muutama askel Nelson Streetin katutaidenähtävyyksistä, joista oli parin vuoden sisällä kadonnut useita kookkaita seinämaalauksia sitä mukaa, kun uudet kerrostalot olivat kohonneet purkutuomion saaneiden tilalle. Rupattelimme hetken australialaisnaisen kanssa, joka oli törmännyt Shauneihin ihan sattumalta. Häntä nauratti, että olimme tulleet kaupunkiin lammastaiteen tähden. Honeyn ympärillä pörräsi koko ajan kiinnostuneita.
Vanhan kaupungin reitillä matkat olivat lyhyitä lampaalta toiselle; niinpä olimme tuossa tuokiossa iäkkään katetun torin eli St. Nicholas Marketin pääsisäänkäynnin aulassa, missä meitä odotti pörröinen Woolly Wonderland. Woolly oli niin suloinen, että sitä olisi ehdottomasti pitänyt saada silittää, mutta ymmärrettävää kyllä Woollyn ympärillä oli suojaava köysi, että tahmaiset kädet eivät lähmisi villaista turkkia likaiseksi kesän kuluessa. Mikä valtava työ Woolly Wonderlandiin olikaan uponnut! Tekijä Vicky Harrison käytti laskujensa mukaan 561 tuntia tämän Shaun-Laten työstämiseen. Heti sen nähtyäni tiesin, että tämä on ihan ehdottomia ykkösiä lammaskatraan joukossa. Yllään neulehuippumuotia.

Seuraavana tuli vastaan Castle Park-puistossa majaillut Knitwit, jonka ylle oli vain maalattu neuleasu. Woolly Wonderland vei siitä voiton ihan kevyesti.
Vilkkaalla kävely- ja ostoskadulla ei tuntunut yhtään siltä, että olemme vanhan Bristolin alueella, mutta Shaun on the Cob oli aivan syötävän hyvä! Brittilehdistö hehkutti visiitinkin aikaan sitä, että viiden hedelmän tai vihanneksen päivässä (5 a day-kampanja) tulisi popsia päivittäin 7-8 kappaletta terveellisiä kasvikunnan tuotteita. Kiitos Laten kautta tulleesta henkisestä "muistutuksesta" tekijälle eli Katie Willsille. Oli hyvää tuuria siinä, että tämä Late oli paikalla. Pari päivää myöhemmin sen tilalla oli yksivärinen vihreä vara-Shaun, koska joku älypää oli vahingoittanut vihannekseksi naamioitunusta lammaspoloista ja sitä piti korjailla ennen palauttamista takaisin kadulle.
Vielä vähemmän Old Cityltä tuntui The Galleries-ostoskeskuksessa... Mutta Cecilia törötti ihan samassa paikassa kuin kaksi vuotta oli seisonut Gromitasaurus.
Ostoskadun vilinässä oli toinenkin paikalleen jähmettynyt lammasa. Kuka vielä muistaa television virityskuvat? Please Stand By -Late oli saanut innoituksensa niistä. Ei ihan heti arvaisi, että design on Laura Ashleyn käsialaa!
Onneksi pääsimme pian aidomman oloisen vanhan kaupungin puolelle, takaisin Castle Parkin kulmille. Viehättävä Claude Monet-henkinen Lily päivysti vanhan linnapuiston kulmauksessa olevalla nurmikolla hieman orpona. Vaikka sen takana olikin puistoa, oli paikka autotien varressa liljankukkien täplittämälle, herkälle Lilylle turhan meluisa.
Nälkä yllätti, joten palasimme kuitenkin ostoskatuja pitkin punnankuluttajien paratiisiin. Cabot Circusin ostoskeskuksen keskusaukiolla odotti hyvän epälammasmaisen näköinen Bagpuss Shaun. Raitapaitainen kisuli on se Bagpuss, sammakko sen päällä päällä puolestaan Gabriel Croker. Tämä Late oli jälleen kerran hyvä syy selvittää, mistä oli kyse, sillä itse ei tullut lapsena todellakaan nähtyä Bagpuss-tv-sarjaa.


Välipalan jälkeen poikkesimme bussiasemalla, missä ei tullut kaupunkiin saapuessa huomattua Lambchop Shaunia, koska emme sattuneet poistumaan Late Lampaankyljyksen vartioiman ulko-oven kautta. Laten kylkiin oli piirretty lihanleikkausmallin tyyliin lohkoja, joiden nimistä erottuivat niin Bristol Temple Meats, Porkishead, Victoria Pork, Black Pudding Hill ja Southveal.
Jäljellä oli vanhan kaupungin Shauneista enää yksi, Maisy and Friends ja sen sijainti oli osuvasti Bristolin lastensairaalan ulkopuolella. Bristolin lastensairaala saa Shaun in the City -kampanjan myötä The Grand Appeal -säätiön kautta toivon mukaan jälleen reilusti varoja toimintaansa. Erilaisia pikku ystäviä oli maalattu kirjavin värein pitkin Shaunin turkkia ja meillä meni tovi sitä tutkiessa, niin että moni muu Shaun Spotter ehti käydä sillä aikaa pikakuvaamassa itsensä / lapsukaisensa tämän värikkään otuksen kanssa. Kahden ja puolen kilometrin minimimatkaan oli arvioitu menevän noin puolitoista tuntia aikaa, mutta tottahan siihen meni enemmän. Kuka näiden kanssa kiirehtisi!

Kommentit

  1. Minua ei ihmetytä yhtään, että kuljeskelet noiden lampaiden perässä erilaisia kaupunkireittejä. Yllätys odottamassa jokaisen lampaan kohdalla! Näistä jokainen on niin valloittava, että tällä kertaa en osaa kyllä valita suosikkia. Tuo koskettamiskielto on kyllä kamala. Välillä tulee taiteen, ja etenkin veistosten, edessä hirmuinen tarve hipelöidä ja se tunne on ihan omituinen, kun joutuu pakottautumaan kieltäytymään mieliteosta. :P Viimeksi taisin kokea tällaista pakottavaa tarketta Keski-Suomen museon Ryijy-näyttelyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Woolly Wonderland-Late oli onneksi poikkeus (ja se houkuteltavin kosketettava luonnollisesti), yleensähän noita lampahia pääsi ihan viereen ja vaikka kaulailemaan. Päälle kiipeäminen oli kyllä kielletty, että pysyisivät eheinä koko esilläolon ajan ja hyväntekeväisyyshuutokauppaan asti.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi