Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2013.

Saarijärvi: Runebergin eräpolku

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) oli aloittanut opiskelun Turun akatemiassa 1822, mutta rahapula ajoi hänet  kotiopettajan työhön - myös Saarijärvelle. Runebergilla oli vuosina 1823-25 kortteeri kapteeni E.G. af Enehjelmin asuinrakennuksen yläkerrassa.

Punamullalla maalatusta komeasta hirsirakennuksesta tehtiin sittemmin Säätyläiskotimuseo, jossa vaalitaan kansallisrunoilijan muistoa. Näiltä nurkilta pääsee myös Johan Ludvig Runebergin jalanjäljille: Runebergin eräpolulle. Runeberg samoili Saarijärven luonnossa metsästys- ja kalastusretkillä ja koska hän asui vuorotellen Kolkanlahdessa tai Kalmarissa (ylempänä Kokkolan tien varrella), ehti seutu tulla hänelle tutuksi.
Joku on pudottanut keltaisesta narusta roikkuvan kompassin polun varteen; se on nostettu opastetauluun roikkumaan. Noutakoon, ken kaipaa. Opasteviitat ovat harvinaisen selkeät - harvoin näkee välimatkoja näin hyvin jo etukäteen. Matkaa Julmien lampien tauko- eli kääntöpaikalle on tällä rengasreitillä kuusi kilometriä.

Mäntypolku, Patvinsuo

Patvinsuon kansallispuisto, muutama askel Suomun luontotuvan pihapiiristä. Minkä polun valitsen? On ilta, joten en lähde kokeilemaan Patvinpolkua (alkaen 25 km), Karhunpolkua (133 km) tai Suomunjärven kiertävää Suomunkiertoa (15 km). Jäljelle jää Mäntypolku (4,8 km) - ja siitäkin voisi tepastella lyhyemmän version, jos laiskottaa. En usko, että tämä on kuitenkaan niin puiseva reitti, että haluaisin oikaista.
Leveä polku kuljettaa minua mäntykankaan halki. Nuoria mäntyjä viiksekkäitä. Joku ohikulkija on hieman huvitellut...
Todella upean, hieman kallellaan olevan ja kuhmuraisen kelon vieressä paljastetaan, mistä Patvinsuolla on kyse. Tällaista hopeanharmaata kelopuuta on sanottu patvikeloksi. Näitä vanhempia puita ei metsikössä näy kuitenkaan montaa, sillä ympäröivä männikkö näyttää jopa yllättävän nuorehkolta.
Puusilta johtaa yli kapean, peilityynen joen. Virtaako tuo vesi muka jonnekin? Ei näytä siltä, ei yhtään. Mikä rauha, mikä hiljaisuus. Ehei, kuulen käen kukkuvan. Mäntypolku kää…

Jyväskylä: Taidetta tiellä

Millaista on olla anonyymi sähkökaappi, jota ei huomata koskaan? Tai jos huomataan, ehkä vain tussilla töhrittynä tai tarrojen alustana? Muutama sähkökaappi Jyväskylässä sai pintaansa lisäenergiaa toukokuussa, Yläkaupungin yön aikaan. Taidetta tiellä-kartan mukaan ensimmäinen teoksista löytyy Kirkkopuistosta. Kävelen puiston ympäri ja löydän Minja Revonkorven retrohenkisen kukkaistyön kukkapenkin vierestä. Wau!
Kaupungissa ei tiettävästi ole ennen tätä ollut sähkökaappeihin kiinnitettyä taidegalleriaa. Siirryn keskustan ihan ensimmäiselle kävelykadulle eli Keskustielle, missä sähkökaapin molemmilta puolilta löytyy taideteos. Willie Männikkölahden punamekkoinen koiranulkoiluttaja sopii tänne oivallisesti!
Gummeruksenkadulla tervehtii musikaalinen kuva: Tuukka Toijanniemi,Music is the best. Lucky Bastards-bändi soittaa sattuvasti Lucky Baldwin'sin vieressä.
Lähestyn Vapaudenkadulla kaupunginkirjastoa. Kadun toisella puolella ankean seinän edessä Mikko Hietaharjun(m)animalism katso…

Jyväskylä: Nollakatu, Viirikulma, Neulekatu

Jyväskylän Kirkkopuiston laidalla on upouusia liikennemerkkejä: kysymysmerkki ja huutomerkki! Ohjaisivatko ne kysymään, kyseenalaistamaan, huudahtamaan, huomaamaan?
Kyseessä on Matti RomanovinNollakatu -taideteos, johon ei liity Oskari Olematon vaan Olli. Ei kai tämä katu sentään ole täysin nolla...?! Teos on osa Jyväskylän Taiteilijaseuran 68. vuosinäyttelyä Kesäkatu. Jatkan matkaa Kauppakatua alaspäin ja pysähtelen katsomaan ympärilleni, josko jossain kadun varrella olisi lisää uusia taideteoksia. Jyväskylän taidemuseo on ikävä kyllä jo kiinni tältä päivältä, joten en pääse sinne jatkamaan Kesäkadun tunnelmissa.
Käyn kurkkaamassa Keskustien puistokäytävälle, josko sinne olisi satuttu sijoittamaan myös jokin taiteilijaseuran näyttelyn teos, mutta ei näy mitään... Vaan kun kävelen alas Kilpisenkatua, on heti Näytönpaikka-näyteikkunataidenäyttelyn jälkeen pääni yläpuolella esillä jotain hauskaa: viireiksi taiteiltuja tilkkutöitä - ties kuinka paljon! Iloisen väriset työt ovat taatusti…