Hyppyrimäki

On jo pimeää, kun kuljen Seminaarinmäellä päärakennukselta kohti yliopiston kirjastoa. Keltaisen sammakkotalon, Villa Ranan, puutarhan puoleisen päätyoven luona seinä näyttää oudon kirkkaasti valaistulta. Päätän kurvata kurkistamassa, mistä on kyse. Hmm. Ihan kuin suksen jälkiä... Kirkas valonheitin on suunnattu seinään päin, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole korostaa seinän muotoja, vaan latua, joka suuntautuu määrätietoisella tarkkuudella päin...Pystysuoraa kaidetta. Ja päättyy siihen!

Vilkaisen selkäni taakse. Leveille suksille tehty vauhtilatu alkaa päärakennuksen edustan aukiota rajaavan muurin tältä puolelta. Ja kaiteen takana pudotusta on kyllä useita metrejä korkeussuunnassa, mutta ei kovin hurjasti vapaata tilaa ennen Seminaarinkadun viertä alhaalla reunustavaa aitaa. Ilmeisesti tästä saa riittävän vauhdin johonkin näyttävään suksiakrobatiatemppuun, jota valonheittimen turvin aiotaan taltioida... Ehkä on parempi, että en jää katsomaan?