Siirry pääsisältöön

Joen suussa

Harhaudun Joensuussa onnekkaasti torilta eri suuntaan kuin tavallisesti: ulkoa päin luotaantyöntävästä Carelicumista Pielisjoen suuntaan, Rantakadun ja Koskikadun kulmauksen Taitokortteliin. Mielikuvani kaupungista kohenee kertaheitolla. Lyhyet pysähdykset Joensuussa ovat jostain syystä tähän asti pitäneet minut lähinnä torilla ja kävelykadun pyörteissä, joten tämä viitisen vuotta olemassa ollut kaunis kortteli on jäänyt tutustumatta.
Kauppaneuvos Antti Juhana Mustosen entisen talon yläparvekkeella istuskelee pullea enkeli. Alakerrasta johtaa kutsuvia ovia niin ihanaan kahvilaan (tilaa sisällä ja takana ulkoterassilla - huopa tarjolla tarvittaessa) kuin lukuisiin pikkupuoteihin, joissa on tarjolla omaperäisiä käsien taidonnäytteitä niin läheltä kuin kauempaa.

Päätalosta saa myös ostaa käsityötarvikkeita sekä tehdä esimerkiksi kutoa itse. Sisäpihalta löytyy lisää puoteja sekä piha-aittoja, joiden uumenissa on nyt menossa Kylässä-näyttely. Muun muassa muutama hieno valokuvateos. Erityisesti Hannu Hjerppen Pellon elämää -teos sykähdyttää. Ja tietenkin tämä Riitta Talonpojan puuhelmistä tehty Sade.
Pihalla voisi kokeilla ilmaiseksi jongleerausta talon välinein, mutta laiskasti kävelen takaisin viihtyisään kahvilaan, jossa on erinomainen teevalikoima.
Kävelen lepohetken jälkeen takaisin torille, missä Martat ovat jo sulkemassa kahviota ja mahtavaa paistopistettä, missä syntyy toriaikaan livenä mitä maukkaimpia karjalanpiirakoita, sekä riisi- että perunatäytteellä.

Infotauluissa mainostetaan aluetta laajemminkin, mutta mainokset keskittyvät tulevaan elokuiseen tapahtumaan, eikä satunnainen matkailija saa seinäkkeeltä virikkeitä siitä, mitä voisi itsenäisesti tehdä vaikka näin jalan liikkuen. Pitänee valmistautua seuraavaan visiittiin paremmin ja kävellä täällä laajemmallakin alueella, mutta toki välillä pitää pysähtyä ihmettelemään kaupungin menoa, kuten tekee Eija Hännisen ja Henna Onnelan kettu.

Kommentit

  1. Mitä hittoa? Eiks se oo susi? On muuten kuvatuin kohta Joensuussa, tuo elukka.
    Hauskaa että mie olin Jyväskylässä sillä välillä kun sie olit täällä Joen Kaupungissa.

    VastaaPoista
  2. Sus' siunatkoon, taisin mennä sekaisin kuvaushetkeä jonottavista turisteista tuon Sepe-mäisen pitkänokan edessä tai sitten vain helteestä! Susihan se siinä! Nöyrimmät ja nolot pahoitteluni...

    VastaaPoista
  3. Tuskin on tarvista pahoitella, aloin epäilemään itseänikin, kun ei täällä nyt NIIN pitkään vielä ole asuttu että kaikki hallussa olisi.

    Marttakahvio muuten on valtakunnankin mittakaavassa järkyttävän kallis paikka...

    VastaaPoista
  4. Marttakahvio - juu, mutta turistin lompakko kestää kyllä sieltä yhden oikeasti maukkaan piirakan. Se hakkaa makunsa ja rakenteensa puolesta rapsakasti erään paksukuorisia läpysköitä ympäri Suomen paista(tta)van leipomoyrityksen vastaavannimiset tuotteet.

    Hyviä perinneleivonnaisia saa turhan harvasta paikasta tässä Dallaspullien luvatussa maassa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…