Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Kehä Vihreän proto-opasteita testaamassa

Kuva
Kehä Vihreää valaisi Harjun kupeessa huikaisevan kaunis talviaurinko, kun lähdin pienelle testikävelylle tutkailemaan kävelyreitin opasteita. Yhdellä Jyväskylän Kehä Vihreän osuudella testataan tänä talvena (2018-2019) opasteita prototyyppien avulla ja muotoilutyöryhmä toivoo saavansa niistä palautetta myös karttapohjaisen kyselyn avulla. Ensimmäiset testiopasteet sattuivat hyvinkin usein kävelyreitilleni osuvaan paikkaan Pitkäkadun varteen Harjun laidalla, Tanhuantien pään kohdalla. Tänä marraskuisena kävelypäivänä ei maata vielä peittänyt lumi, mutta kirkkaanvihreät opasteet olivat kepeän kuuran peitossa. Isoa "opastepuuta" karttoineen ei voinut olla huomaamatta! Toivon hartaasti, että tämä saa jäädä spraymaalilta rauhaan paremmin kuin Harjun frisbeegolfradan kartta. Tykästyin heti Kehäpuun maisema-aukkoon, jonka läpi voi katsella ja kurkistella niin maisemia, ohikulkijoita kuin kävelyseuralaisiaan. Jos sellaisia sattuu olemaan mukana. Testiopasteessa on

Kuuraa Kuhankoskella, Laukaa

Kuva
Kuurainen aamu houkutteli lähtemään aurinkoiselle pakkasretkelle. Ensiajatus oli lähteä eräälle luontopolulle, mutta huomasinkin haluavani ennemmin metsäpolkua avarampiin maisemiin. Marraskuun valoa! Niinpä lähdimme lähiretkelle Laukaaseen. Auto jäi Harhalantien alkupäähän, kun lähdimme kävelemään kohti Kuhankosken uomaa. Eteneminen oli hidasta, sillä oli tuon tuostakin pysähdyttävä ihastelemaan kohmeisia korsia ja mitä koristeellisinta kuurankukkataidetta. Marraskuun lyhyen päivän valo siilautui maagisen kauniina maan pinnalle. Olisipa tämä luonnon valkoinen kauneuskäsittely jo selkeä enne talven aidosta alkamisesta... Kävimme kurkkaamassa Kuhankosken sulkuun, jonka kautta voi siirtyä kesäisempien kuukausien aikana etelästä Leppävedeltä pohjoiseen Saraavedelle. Tai toisinpäin. Oi ihana Keitele-Päijänne -kanavareitti, jota pitkin myös melojat voivat seikkailla! Olen kerran killunut tässä sulussa kajakin kyydissä, odottamassa sulkuporttien avautumista alavirtaa

Tuulahdus Kolmisoppisen Metsäpolulta, Jyväskylä

Kuva
Vaikka Jyväskylän Ladun majalla onkin tullut käytyä useita kertoja, en ollut tullut kiertäneeksi sen läheistä Kolmisoppisen Metsäpolkua, jolle pääsee astumaan suoraan Ronsuntaipaleentieltä. Tänään koitti Metsäpolun päivä. Kolmisoppisen Metsäpolku on tehty jo vuonna 1983 ja kunnostettu vuonna 2004. Opastetaulu lienee siis toistakymmentä vuotta vanha, mutta se on vielä hyvässä kunnossa. Polku kiertää erilaisten metsätyyppien kautta ja matkan varrelle lupailtiin myös opastauluja. Lähdin matkaan. Ensimmäisenä vastassa oli lehtikuusimetsä. Jotenkin lumouduin lehtikuusimetsän tunnelmasta. Ronsuntaipaleen tien autojen äänet hiipuivat taakse, pysähdyin katselemaan yksityiskohtia. Maahan kaatunutta lahoavaa puuta, sen päällä kasvavaa sientä. Syväuurteista ysikymppisen lehtikuusen runkoa (puut oli istutettu 1928). Lehtikuusineulasmattoa maassa. Maahan pudonneiden oksien rykelmiä, lehtikuusenkäpyjä, vieläkin vihreitä ketunleipiä.  Lehtikuusenoksaa, jonka pieni kuus

Pieni syysruskaretki Vara-Lappiin Pihtiputaalle - Harjuntakasen polkuja tallaamassa

Kuva
Pihtiputaan retkeilypolut ovat olleet minulla valkoinen läiskä kartalla, jossain siellä Keski-Suomen pohjoisimmassa kolkassa. Vaikka Harjuntakasen ja Suurijärven retkeilypolkujen luo ajaakin Jyväskylästä reilut pari tuntia, lähdimme Puttaalle ihan vain päiväretkelle ottamaan ensituntumaa alueen maastoon. Miksi sinne asti? Olin muutamaa päivää aiemmin kuullut Suurijärven retkeilyreitistön esittelyn maaston loistavasti tuntevalta Sini Malminiemeltä (kts. tunturihullu.fi-blogi) , joka veti kesällä 2018 alueella tehtyä Harjuntakasesta maailmankartalle -nimistä retkeilyreitistön esiselvityshanketta. Näyttää lupaavasti siltä, että jatkossa retkeilyolosuhteet tulevat täällä paranemaan. Suomenselällä ollaan vedenjakaja-alueella ja sen erämaisesta maastosta (jossa viihtyy myös Lapin kasvilajistoa) käytetään ainakin paikallisten suussa jopa Vara-Lappi - ja Köyhän miehen Lappi -nimityksiä. Samaa perua on alueen poikki ennen kulkeneen Lapin sormi -eräreitin nimi. Jätimme retkiseur