Siirry pääsisältöön

Late Lammas -kävelyllä: Shirley's Trail, Lontoo

Shirley-lammas eli suomenkielisen Late Lammas -sarjan ja -elokuvan Sirkka ei käsittääkseni halua kävellä yhtään ylimääräistä, mutta niinpä vain Shirley's Trail eli Sirkan polku on sekin kolmen kilometrin mittainen - ei yhtään muita Lontoon Shaun in the City -kävelyreittejä lyhyempi.

Päätimme kävellä Shirley's Trailin päinvastaisessa järjestyksessä, lopusta alkuun (Late Lampaat on numeroitu - vuorossa olivat lampaat 19-31) eli pohjoisesta etelään. Siis suunnaksi monipuolinen kulttuurin ja taiteen keskus Barbican, jossa ensimmäisenä oli vastassa hyvin uneliaan näköinen Shaun, nimeltään Counting Sheep. Kaipa sitä tulee uni silmään Latellakin, kun lampaita laskee, etenkin kun niitä riittää hännänpäähän saakka. Ja ehkä Late halusi samalla ummistaa silmänsä Barbicanin huonoimmalta puolelta eli ei-silmiä-hivelevältä betoniarkkitehtuurilta.
Barbicanilta kävelimme rakennustyömaan vieritse London Wallin suuntaan. Roomalaiset rakensivat Londiniumin ympärille puolustusmuurin. Muurista on enää rippeitä jäljellä, mutta niitä löytyy juuri täältä Barbicanin ja Museum of Londonin liepeiltä. Vanha kohtaa uuden.
Seuraavaa Shaunia etsiessämme päädyimme toviksi jo hyvin modernien rakennusten välisille kaduille, kunnes keltaisten esikoiden reunustaman altaan vierestä tuli vastaan The Guardian, kuninkaalliseen punaiseen univormuun sonnustautunut Shaun (taiteilija:Vivi Cuevas).
Laten lisäkoristelut tosin olivat vähemmän virallisen oloisia. Joukko-osastoksi paljastui Sheep Guards, oletettavasti kuninkaalliset lammasvartiojoukot. Laten sotilasarvon jätin arvaamatta.
Seuraavaksi jouduimmekin hakeutumaan sisätiloihin One New Changen ostoskeskukseen, jonka alatasolle Woolly Wiggle oli asettautunut. Pinkkiä rakastavaa tekijä Zandra Rhodesia kutsuttiin hakaneulakaudella lisänimellä "Princess of Punk"; hänestä kasvoi sittemmin tunnustettu muotisuunnittelija, mutta Rhodes on suunnitellut myös lavastuksia ja puvustuksia oopperalavoille.
Saman ostoskeskuksen ulkopuolelta löytyi paitsi dandy Fine & Gandy, myös St. Paul'sin katedraali. Ruutupukuisen Laten oli pukenut David Gandy.
Meitä odottikin katedraalin ympäristössä oikea Late-keskittymä - ehkä tämä oli sitä Sirkka-lampaalle sopivan helppoa maastoa! A Capital View -Laten kylkeen oli maalattu Lontoon maisemaa, mutta itse Late oli muokattu muistuttamaan läheistä modernin arkkitehtuurin luomusta, Gherkin-toimistorakennusta. Taiteilijana tällä kertaa Laura Cramer.
Vähän matkan päästä, edelleen katedraalin tuntumasta, meitä tervehti sinisilmäinen, lukuisin kunniamerkein varustettu Chelsea Pen-Shaun-er. Väärässä kaupunginosassa tietty, mutta sallittakoon pieni harhailu eläköityneelle sotalampaalle. Lammaspapan hännässä oli tammenlehvä - Chelsean eläkeläiset juhlistavat muistopäivänä tammenlehdillä sitä, että tuleva hallitsija Kaarle II onnistui pakenemaan parlamentaristien joukkoja Worcesterin taistelun jälkeen vuonna 1651 ja piiloutui tammen suojiin.
Kiersimme St. Paul'sin katedraalin toiselle puolelle. Kaariportin alla seisoi Literary Lamb - sillä vasta riitti tarinaa turkissaan. Ja kaiken voi ottaa aivan kirjaimellisesti, tai ainakin sinne päin. Tällä Latella oli kaulassa komeat pitsit, neck lace, päässä head lamp ja jaloissa mm. socket ja Socrates.
Skotlannista paikalle pölähtäneen punertavavillaisen Hamishin kanssa samalla Paternoster Square-aukiolla oli sattumoisin muitakin lampaita, peräti paimenensa kera. Kilttiin sonnustautunut Late (by P J Crook) oli oikein juhlavasti asustettu, mukana myös sukanvarresta pilkottava (lampaan pään somistama) tikari. Hamishin klaanista ei ihan tartaanin värien ja ruutujen perusteella ota varmuudella selkoa.
Baa-roque puolestaan tähyili yläilmoihin, suorastaan taivaisiin. Komeat kultakoristeiset, juhlavat pylväät kannattelivat pilvihöttöä ja siinä kellottelevia enkeleitä. Kuin katedraalin katoksi maalattu.
Tässä voisi hyräillä vaikka Robbie Williamsin Angels-biisiä... Laten yllä leijui monenlaista kerubia ja enkelilasta, kuin hieman modernisoituna kirkkotaiteena.

Viereisessä St. Paulsin turisti-infossa oli syytä pysähtyä: siellä oli karttojen ja esitteiden ohella myös Shaun in the City -hyväntekeväisyysprojektin keräyspiste, jonka lippaaseen saattoi tehdä käteislahjoituksen lastensairaaloiden hyväksi. Hyväntekeväisyysprojektia voi tukea monin eri tavoin: esimerkiksi suorin lahjoituksin verkkosivustolla, ostamalla oheistuotteita, lataamalla Shaun in the City-applikaation kävelyretkeä varten puhelimeen.
Vain muutaman askeleen päässä turisti-infosta odotti Josh ja Aimee Williamsin huippumahtava Out of this World. Sen luota ei olisi malttanut lähteä millään pois! Laten ylle oli puettu jotakuinkin maailmankaikkeus, jossa lenteli Wallace & Gromit -seikkailuista tuttuja juttuja, kuten Suuren huviretken henkisiä raketteja. Päässä maapallo, toisessa kyljessä lokoisa hiekkaranta uimakoppeineen, toisella puolella lontoolaista maisemaa Gherkineineen; hännässä peltoa, kukkaisniittyjä, porkkanamaita, kun taas jaloissa uiskentelivat valtameren kalat ja sukellusveneet.
Sitten käännyimme jo kävelemään kohti Thamesia, mutta heti alkumetreillä oli pysähdyttävä. Shipshape and Bristol fashion on sanonta, jolla yleensä tarkoitetaan ensiluokkaisen tai hyvän järjestyksen pitämistä. St. Paul'sin katedraalille katseensa suunnannut vihreä-turkoosi Sheep Shape & Bristol Fashion mainosti Bristolia, jossa tänä kesänä on lisää Late Lampaita, 6.7.-31.8. 2015. Toki viehättävä Bristol on muutenkin visiitin väärti!

Astelimme jälleen Thames-joen yli, jättäen Cityn taaksemme. Millennium Bridgeltä saattoi jälleen katsella avaria maisemia, vanhaa ja uutta. Shakespearen Globe-teatterin kopio häämötti sillan oikealla puolella. Siellä odotti myös seuraava Shaun.
William Shakespeare! Eipäs kun To Sheep Perchance to Dream -Late! Villamyssyssä mm. teksti We are such stuff / As dreams are made of, jonka eräs suomennos on 'sama kude meissä kuin unelmissa on'.
Globe-teatterin ulkoasua löytyi Laten kintuista ja erilaisia Shakespeare-viittauksia ympäri turkkia. O Romeo, Romeo! Wherefore art thou Romeo?... Thou art as wise as thou art beautiful.
Br-ewe-nel katsoi kohti Tate Modernia, kunnioittaen metallinhohtoisella designillaan Isambard Kingdom Brunelia, jonka insinööritaidot olivat aikanaan vailla vertaa. Siltoja, tunneleita, rautateitä, laivoja - huikeita suorituksia kaikki. Late Lampaat ovat paitsi taidetta ja hauska juttu muutenkin, mutta ne myös kertovat tarinoita historiasta. Hieno kierros jälleen!

Late Lammas -kävelyllä: Shaun's Trail
Late Lammas -kävelyllä: Timmy's Trail
Late Lammas-kävelyllä: Bitzer's Trail

Kommentit

  1. Nyt täytyy kyllä sanoa, että tämän kierroksen lampaat nousevat kierrosten suosikeiksi. Todella hauskoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Kelpuuttaisin noista monta omakseni...

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…