Siirry pääsisältöön

Jyväskylä: Ravintolapäiväkävelyllä 18.8.

Ravintolapäivä. Tuntuu siltä, että se on jo vähän liiankin usein (minusta 2x/vuosi riittäisi ihan hyvin), mutta toisaalta en ole aina näiden pop up-ravintoloiden ja -kahviloiden aikaan kaupungissa. Nyt olen, joten lataan Ravintolapäivän appsin puhelimeen, jotta paikat löytyvät.
Ensimmäinen pysähdyspaikka ravintolapäiväkävelyllä on Kauppakadun yläpään Lounge-kahvilaan täksi päiväksi majoittautunut French Touch. Ammattikokin pienet ranskalaiset leivonnaiset - financiers ja profiteroles - katoavat lautaseltamme nopeasti. Erityisesti suklaatäytteinen pikkutuulihattu jättää suloisen muistijäljen. Palanpainikkeeksi ei tee näin lämpimällä mieli kuumaa juomaa, joten jaamme epäranskalaisesti Bitter Shandyn, joka on yllättävän hauskan makuinen limsan ja oluen sekoitus, Loungen vakiovalikoimaa. Hmm. Ravintolapäivän idea on toisaalta antaa tilaisuus perustaa yhden päivän ravintola eikä niinkään vetää porukkaa alalla jo toimiviin yrityksiin...?
Kauppakadun toisella puolella Galleria Patinan edessä Hearin muonituspiste tarjoilee lounassoppaa ja ohrarieskaa, mutta nyt ei ole vielä niin nälkä ja kävelemme Hearin ohi.
Astelemme Cygnaeuksenkadun kautta Yliopistonkadulle Harjun Paperin edustalle, missä pohjoisamerikkalaisten herkkujen Hooked on Sweetsin edessä kiemurtelee pieni jono. Ostan mukaan pari viipaletta aina erinomaista banana breadia - jotakuinkin viimeiset; lähes kaikki on myyty loppuun jo puoli kahden maissa, koska väkeä on ollut liikkeellä todella paljon.
Taidemuseo Holvissa on Taidemuseon Elävä Kahvila, jossa esillä satokauden tuotteita luomuteemalla ja yläkaupungissa toimivan kahvila-kauppapuoti Säteen valikoimaa, mustikkasmoothieta ja raakasuklaata. Raakasuklaassa on jännän karhea rakenne, smoothie on tosi kiva. Kahvilapöydän takaa löytyy on taas alan ammattilainen, kuten French Touchissa...
Kirkkopuiston laidalla Sweet cupcakes-myyjäneidot laittavat jo tavaroitaan pois; vain kahvia on enää jäljellä, kuppikakkuja ei yhtä ainutta. Höh. Minne sitten?
Seuraavana suuntaamme Veturitalleille. Nyt alkaa jo olla nälkä ja suolainen pala maistuisi. !Tortilla fiesta! on toivomme. Menemme jonoon joka lyhenee lupaavasti, mutta sitten pysähtyy. Jäljellä on enää neljä annosta tortilloja. Huh, olemme numerot 3 ja 4 jonossa... Vaan eipä suinkaan, jäljellä on tarkistuslaskennan jälkeen sittenkin vain kaksi annosta tortilloja. Jäämme siis ilman, suuri suosio on tyhjentänyt ruokavaraston reilussa tunnissa.
Päätän yrittää vielä jotain ravintolapäivän paikkaa - jospa Halssilan suunnalla olisi vielä jotain jäljellä? - ja kävelen reipasta tahtia Revonkujalle, tuleepa ainakin kävelylenkki. Kun astun sisään Cafe Kakkugallerian puutarhaan johtavasta portista, uskallan vielä olla toiveikas. Ilouutinen: kakuissa ja tortuissa on vieläpä valinnanvaraa! Kannatti kävellä Halssilaan herkuttelemaan, sillä tarjonta on aivan upeaa ja miljöö loistava: herkut saa nauttia joko kuistilla tai omakotitalon komeassa puutarhassa, omenapuiden katveessa.
Sekä rieska että omenapiirakka ovat erinomaisia... Omalta osaltani uskallan jo arvioida tämän päivän parhaaksi pop-up-kahvilaksi.
Herkkukahvila Otto-Viljami on appsin mukaan ihan lähellä, joten kapuan vielä metsäpolkujen kautta ylemmäs, Aittovuoren suuntaan. Kahvilakyltti on vaatimaton A4-arkki rivitalohuoneiston ovessa, mutta täälläkin on vielä kivasti erilaisia leivonnaisia jäljellä. Valitsen makeista herkuista korvapuustin, hyvää on. Lapset syövät annoksensa muumilautasilta, aikuiset peräti lasiastioista - kiva yksityiskohta!

Jyväskylän keskustassa piti siis olla heti kuppiloiden avautumisen jälkeen liikkeellä, jos mieli saada maistaa haluamiaan herkkuja eri paikoissa, mutta onneksi Halssila pelasti. On ihan fiksu juttu myös porrastaa aukioloaikoja, että me myöhäisheränneetkin ehdimme mukaan. Ehkäpä myös päivän erinomainen sää sai liikkeelle enemmän väkeä kuin kokkaajat ja leipurit olivat osanneet ennakoida. Ja pientä suolaista menisi varmasti kaupaksi aika kivasti makean ohella. Kiitos kaikille päivän ravintoloitsijoille!
Lopuksi vinkki Halssilan-Aittovuoren suunnassa liikkujille: sekä kuntopolun että metsäpolkujen varrella on vielä hurjan paljon mustikoita odottamassa poimijoita :)

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…