Siirry pääsisältöön

Helsinki: Jänöjussien remppa-aita

Puikkelehdin Helsingin rautatieaseman tungoksesta Kaivokadun yli, matkalla Aleksanterinkadulle. Lähellä City-käytävään johtavia lasiovia on Kaivokadun jalkakäytävällä parkissa valkoinen pakettiauto, joka näyttää remppamiesten tukikohdalta. Pakun kojelaudalla istuu valkoinen pehmolelu. Pupu.  
Kun olen sujutellut lasiovien suojaaman kauppapuotialueen läpi City-käytävän ensimmäiselle aukiolle, kohtaan ensimmäisen remonttiaitapupun; muovi- ja vanerisuojausten takana laitetaan paikkoja kuntoon. Olen aiemmin viilettänyt jänöjussien ohi junalle tai sieltä pois niin, että katseeni on malttanut pysähtyä vain yhteen pitkäkorvaan kerrallaan. Nyt hidastan ja suon aikaa jokaiselle niistä. Tuimailmeinen satelliittipupu sekä lähettää että vastaanottaa. Tarkkana kuin porkkana.
Working Class Hare, Työväenluokan Jänis. Tai hyvin vapaasti väännettynä kenties Ollaan sankarijäniksiä kaikki kun oikein silmiin katsotaan? Sillä John Lennon lauloi: A working class hero is something to be. Hakku heiluu.
Ahkeran jänön sopii pitää tauko, jolloin lasketaan lakki päästä ja otetaan eväsporkkana rasiasta.
Entä oletko koskaan nähnyt, kun pupu poraa? City-käytävällä sekin on mahdollista, tosin vain still-kuvana. Ja ainakin täällä voi kuulla ihan oikeaa poraamista! Onkohan remonttia tekevän firman nimi Remonttipuput? Ehkä ei. Kiitos taiteilijoille eli Pia Parjanen-Aaltonen, Aija Lepoluoto, Inna Pääkkönen, Katriina Kaija ja Annukka Mäkijärvi. Saitte minut pysähtymään, töiden ääreen.

Kommentit

  1. Mielettömän kiva remppaseinäidea! Kyllä tuommoisia mieluummin katselee kuin tavallista vaneriseinää. Taiteilijoistakin varmasti kiva päästä tekemään tuollaisia pikkuprojekteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin! Tätä ideaa soisi sovellettavan aina remonttityömailla, ohikulkijoiden iloksi. Jyväskylästä en viime ajoilta muista muuta kuin sen, että Kunnallistalon rempan aikaan Vapaudenkadun puolen aidassa oli tyylikkäästi kuvia ja tarinaa talosta.

      Poista
  2. Kiitoksia paljon positiivisesta postauksesta! Mukava kuulla että tehty taideteos miellytti ja pysäytti kiireen keskellä. Saimme aikoinaan paljon kannustusta ohikulkijoilta kun teimme kyseistä teosta, ja tämän tekstin yllättävä löytyminen oli hyvin mieluisa tapaus kaikille.

    Pienenä detaljina voinen kertoa että dokumentoidessamme tuota työtä sen valmistumisen jälkeen huomasimme, että työmiehet olivat kunnioittaneet teosta poistaessaan yhden pömpelin seinästä (olimme maalanneet senkin päälle abstrakteja kuvioita), ja laittaneet siitä saadut vanerit takaisin paikoilleen sangen vaikuttavaan sommitelmaan. Pisteet kotiin heille siitä.

    Lisäksi yksi jäsenistä sai tuossa viime kesänä tilauksen toteuttaa omassa kesätyöpaikassaan vastaavanlaisen kuvaelman pienemmässä mittakaavassa, joten yksi työ voi parhaimmillaan poikia lisää töitä.

    Tässä on vielä muutama linkki, joissa löytyy lisää juttua asiasta (sekä omani että Annukan blogi, ja sitten Spondan oma uutiskirje):

    http://mintblack.blogspot.fi/2012/11/something-from-last-friday.html

    http://blackandwhaaat.blogspot.fi/2013/03/citycenterin-pupuseina-working-class.html

    http://www.sponda.fi/fi/tilatjapalvelut/asiakastarinoita/tyomaajaniksetpiristivatcitycenterissa/Sivut/tyomaajanikset.aspx

    Kiitos paljon tästä kirjoituksesta, on hienoa kuulla, että tavoitteemme kaupunkitilan elävöittämiseksi ja ihmisten piristämiseksi onnistui näinkin hyvin!

    t. Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ja taiteilijakollegoillesi. Toivottavasti saatte jatkoa tällaisille arjen keskelle tuleville taideprojekteille!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…