Schildtin unelma Lyseolla

Yliopistoportilta on alkamassa opastettu kävelykierros, joka tulee johdattelemaan pienen ryhmämme Seminaarinmäeltä keskustaan Jyväskylän Lyseolle. Kierroksen järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen museo ja Ahonpolku ja tällä ihka ensimmäisellä Schildtin unelma Lyseolla-kävelyllä oppaita on mukana poikkeuksellisesti peräti kaksi, Tuula Laaksonen ja Marianne Aho.
Pero Luostarisen bysantinsininen Yliopistoportti-veistos seisoo jämäkkänä pienellä Schildtin aukiolla yliopiston kirjaston vieressä, muistuttamassa Wolmar Styrbjörn Schildtin (1810-1893) ansioista kaupungin koulumaailman kehittymisessä. Teoksen kyljestä löytyy myös Schildtin tekstiä, kun tarkasti katsoo.
Astumme muutaman askeleen verran kampukselta keskustan suuntaan. Sohwin tontilla on ehtinyt liikkua opinhaluisia kansalaisia jo ennen ravintolarakennusta. Tässä Kauppakadun ja silloisen Satamakadun (nykyisen Vaasankadun) kulmauksessa aloittivat Suomen (ja maailman, kuten on tapana sanoa...) ensimmäisen suomenkielisen yläalkeiskoulun 34 oppilasta opintonsa vuonna 1858. Hanketta ajanut Schildt oli harmillisesti avajajaisjuhlallisuuksien aikaan sairaana.
Etenemme seuraavaksi Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmaukseen. Paikalla, jossa on viimeksi vuosikymmeniä toiminut ruokakauppa, opiskelivat 1800-luvulla puutalossa ensin seminaarilaiset, mutta heidän muutettuaan Seminaarinmäelle lyseolaiset vuosina 1882-1902. Yläalkeiskoulu nimittäin muutti alkuperäiseltä paikaltaan useammankin kerran ja siitä tuli matkan varrella Jyväskylän lyseo.
Cygnaeuksen puistossa voi pysähtyä paitsi entisen Jyväskylän kaupunginkirkon muistomerkin äärelle, miettimään myös kaupungin opinahjojen taivalta. Kansakoulun isäksi nostetun Uno Cygnaeuksen patsas on vain muutaman metrin päässä, puiston takana on kadonnutta kouluhistoriaa - edesmenneen Kesyn koulun tilalle on jo vakaasti kohoamassa uusi kerrostalokokonaisuus. Yläalkeiskoulu toimi tovin myös näillä kulmilla, värjärin talossa vinosti puistoa vastapäätä Vapaudenkadulla, jouduttuaan tulipalon vuoksi Apteekin talosta evakkoon.
Suomen vanhin suomenkielinen oppikoulu eli yläalkeiskoulusta lyseoksi kasvanut opinahjo toimi myös nykyisellä Gummeruksenkadulla sijainneessa puisessa Apteekin talossa 1860-1882, paria tulipalon aiheuttamaa evakkovuotta lukuunottamatta. Vastapäätä sijaitsi tuolloin kaupungin tori, mutta me kuuntelemme tarinoita Schildtin suvun vaiheista Kirkkopuiston puistokäytävän varrelta. Muistolaatta seinässä paljastaa Apteekin talon paikan edelleen.
Astelemme Kirkkopuiston halki seuraavaan kohteeseen, Säästöpankin talolle Kauppa- ja Kilpisenkadun kulmassa. Kilpisenkatu kunnioittaa Wolmar Schildtin - Wolmari Kilpisen - muistoa. On aika mainiota, että Schildtin perustama Jyväskylän Säästöpankki löytyy edelleen samasta osoitteesta, jossa piirilääkäri aikoinaan myös asui. Pankki toimi pitkään hänen kodissaan. Schildt edisti myös yliopiston asiaa jopa konkreettisesti eli aloittamalla varainkeruun yliopistoa varten.
Tiemme vie lopulta kävelykadun kautta Lyseolle, kävelyretken päätepisteeseen. Wolmar Schildt on saanut muistolaatan rakennuksen kylkeen aivan aiheesta, sillä ilman häntä koulua ei tässä todennäköisesti olisi. Lyseo sai viimein pysyväisen paikan Asemakadun yläpäästä, upouudesta koulua varten rakennetusta komeasta kivitalosta vuonna 1902. Vai onko paikka sittenkään pysyvä? Ikävä kyllä jättilukiohanke uhkaa pahasti myös tätä perinteikästä koulua. Olisiko liikaa vaadittu, että hieno, vanha lukio saisi jatkaa tässä edelleen? Päätös Lyseon kohtalosta tehdään syksyllä 2012.
Lyseon kellaritiloissa on museo, joka valottaa koulun vaiheita yhä lisää. Esillä on aitoa esineistöä huonekaluista opiskeluvälineisiin - ei, nämä eivät ole iPadien esiasteita, vaan rihvelitauluja. Vanhoihin esineisiin ei saa koskea, mutta ikävä kyllä jotkut museon vieraat ovat tärvelleet tavaroita, joita ei ole aseteltu lasin taakse. Vielä.
Opettajan kateederi näytti aikoinaan hyvin erilaiselta, samoin muu oppimisympäristö ja -välineistö. Museon seiniltä löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia myös sellaiselle, joka ei ole opiskellut Lyseossa. Sopii tutkia vaikkapa otteita oppilaiden kurittomuudesta oppitunneilla - esimerkiksi liiallinen vallattomuus toi merkinnän opettajan kirjaan!
Paljon on ehtinyt tapahtua sitten 1800-luvun jälkipuoliskon, jolloin Lyseo vielä toimi Apteekkarin talossa silloisen torin laidalla ja osaan luokista jouduttiin kulkemaan toisen luokan lävitse... Jokainen rakennus, jossa opinahjo matkan varrella ehti sijaita, on purettu jo ajat sitten ja tilalla on jotain aivan muuta. Toivottavasti Jyväskylän Lyseon lukio säilyy tällä paikalla edelleen tismalleen samassa käytössä kuin nyt. Jyväskylässä ei ole ylen määrin historiaa hukattavaksi. Kiitos opettavaisesta kierroksesta!

Kommentit

Suositut tekstit