Siirry pääsisältöön

Jyväskylä: viestejä rantaraitilla

Laskeudun yliopiston kampukselta Kramsunkatua pitkin alas Mattilanniemeen. Lämpimän päivän kunniaksi on päästävä Jyväsjärven rantaan, edes istahtamaan pensaiden kätköissä lymyilevälle penkille, jolta voi katsella veden väreilyn ohella Mattilanniemen kaunista kävelysiltaa ja Ylistönrinteen valkoista rakennusrypästä.
Penkkiä enemmän alkaa kuitenkin hetimiten houkuttaa Rantaraitti. Mitä jos tekisin edes pienen lenkin? Kävelytien vieressä ajatuksille antaa pontta valkoinen kyltti ja lähden luonnollisesti kiertämään Korkeakoskenlahden pohjukkaa. Unelma näyttää suunnan.
Kyseessä ei ole mikään pysyväismietelause, vaan Mattilanniemen nurmikolla pitää vielä alkuviikosta majaansa Jyväskylän Torikokous - Occupy Jyväskylä, jonka tuotoksia unelmalause selvästi on.
,
Jaksaisinkohan näin päivän päätteeksi kiertää koko Rantaraitin, vaikka en olekaan varautunut lenkkeilyyn rantaan tullessani? Päätän katsoa, miltä tuntuu; ratkaisu on tehtävä vasta Kuokkalan sillan kohdalla, missä voin vielä lyhentää reittiä. Unelmasta energiaa, väittää Occupy Jyväskylän toinen plakaatti.
Joku lempeä sielu on pysähtynyt muotoilemaan rakkaudellisen viestin kulkijoiden huomattavaksi ja tallattavaksi. Liekö sydämellinen tervehdys tarkoitettu kaikille vai yhdelle tietylle ihmiselle?
Lyhtypylväisiin kiinnitetyistä, tarinoita sisältävistä valolaatikoista vain osa on enää täysin turmeltumattomana paikallaan, ilman esimerkiksi ylimääräisiä tussitöhryjä. Minä poikkesin / muista, tien sivuun / ja muutenkin. Leo Bardin sanoja lainaava taulu on ikävä kyllä repäisty alas paikaltaan ja todella poikennut muista tauluista, tien sivuun.
Mattilanniemen sillan ja yliopiston rakennusten jälkeen Rantaraitilta löytyy Ylistönrinteen kohdalta levähdyspaikka, jonka Kiveen kirjoitetut -teoksen viestit taiteilija Aino Kaarina Pajari ikuisti kivipaaseihin.  Elä unelmasi. Tänään taitaa olla oikea unelmapäivä!
Kivitoiveiden yläpuolella kasvavaan koivuun on puolestaan kiinnitetty vähemmän aikaa kestävä taideteos, herra hymynaama.
Vapauta mielesi. Taidan vapauttaa myös askeleeni kulkemaan koko Jyväsjärven ympäri, sillä kulkiessa on helppo vapauttaa ajatuksensa taivaltamaan omia teitään. Taakse jää Ainola, Kuokkalan silta. Siirtolapuutarhan kohdilla erotan asvaltista hämäriksi kuluneita liitukirjaimia, joista ei saa enää selvää.
Äijälä, Viherlandia, moottoritien laita. En laske viesteiksi penkkeihin maalattuja töhryjä. Vasta vähän ennen koirien uimapaikkaa ja Schaumanin linnaa tulee vastaan seuraava viesti: Hajotkaa.  Teksti katoaa tien pinnalta vähä vähältä, murenee jokaisen kävelijän, pyöräilijän, rullaluistelijan tai koiran kuluttaessa liitua pois. Keiden, minkä pitäisi hajota?
Lutakonpuiston uimarannalla kaksi uimaria nousee Jyväsjärvestä, kietoutuu rantakiviltä nappaamiinsa pyyhkeisiin ja astelee avojaloin kohti kävelytien toisella puolella olevaa kerrostaloa. Märistä jalanjäljistä jää hetkessä haihtuva viesti, jonka ilta-auringon säteet kuivaavat pois. Minä kuljin tästä.

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…