Siirry pääsisältöön

Jyväskylä - Kangas kiertää

Jyväskylän Kaupungin Kankaalle tulee Kangas kiertää - avointen ovien päivänä väkeä suorastaan vaunulasteittain. Ilmainen lättähattukyyti rautatieasemalta Kankaan entiselle tehdasalueelle on houkutellut todella paljon väkeä, eikä ihme; harvoinpa Jyväskylässä saa matkustaa kaupunkijunalla!
Yleensä Kankaan tehtaan portit Vapaaherrantiellä ovat nimittäin visusti lukossa. Erikoisjunalle portit kuitenkin vasiten avataan - ja suljetaan heti perään. Yleisö pääsee jalkaisin tänäänkin alueelle vain tehtaan normaaleista porteista.
Erityisesti lapsiperheet ovat liikkeellä, mutta aikuisiakin on takuulla houkuttanut alueelle lisäbonus, nostalginen kyyti Keitele-museon hienolla lättähatulla. Tehtaalla juna pysähtyy entisen paperitehtaan uudemman osan eteen. Alueen ideakilpailun voittajatyössä tämä rakennus on purettavien joukossa.
Kankaan tehtaan alueella on hyvin ohjelmaa iltapäivän ajaksi. Circus Uusi Maailma saa minut pysähtymään toviksi; telineillä kieppuu ja temppuilee taiturimaisia akrobaatteja ja musiikki soi Tunnin treenit -performanssissa.
Kävelen tehtaan vanhemmalle osalle, josta paperikone on jo purettu ja viety pois. Tehtaan entisissä tiloissa on nyt kirpputori, jossa myydään tiloihin jäänyttä tavaraa. Myynnissä on vähän kaikkea, vanhoista paperinvalmistukseen liittyvästä kirjallisuudesta toimistokalusteisiin ja työkaluihin.
Kuinkahan moni keräilee puisia pieniä m-real-kylttejä? Kehystetyt kartat ovat tehneet hyvin kauppansa. Hämmentävimmästä päästä myyntipöydillä ovat kWh-lukemia sisältävät lomakkeet, joille on kirjattu yksittäisten kotitalouksien sähkönkulutusta esimerkiksi Lajittelijantiellä, kenties entisistä tehtaan asunnoissa.
Jatkan konttoripuolelta alakertaan, missä aiemmin sijaitsi paperikone ja varastotiloja. Tyhjyyttään kaikuvat hallitilat ovat yhtä vaikuttavia kuin vuosi sitten, jolloin avointen ovien päivä oli edellisen kerran. Mielenkiintoista on sitten joskus nähdä, mitä näihin tiloihin tulee.
Omatoiminen minikierros tehtaan entisissä tiloissa ei kuitenkaan ole ollenkaan yhtä mielenkiintoinen kuin parkour-oppaiden vetämä. Heidän opastetulla kierroksellaan ei tarvita sanoja. Lähinnä saa suu auki seurata, miten oranssipaidat etenevät vauhdikkaasti pitkin pihoja, aitoja ja rakennuksia.Vaatii pikkuisen sormi- ja käsilihaksia kiivetä ja roikkua kaiteelle ja kaiteella.
Parkour-oppaat käyttävät hyväkseen myös vanhan paperikoneen alakerran monttua, jota me muut katselemme turvallisesti aidan takaa. Yksi oranssipaita solahtaa alas ylhäältä lattialuukusta ja ilmestyy kohta montun pohjalle; toiset mm. hyppäävät vauhdittoman pituushypyn tyyliin pitkän loikan betonilaatikon päältä toiselle. Lapset seuraavat etenemistä varmasti innokkaimmin...  Hmm, parkour-kurssi alkaa tämän jälkeen kiinnostaa!
Tehdasalueen vanhan pääkonttorin, ns. Valkoisen talon, pihasta osan on vallannut Kankaan puutarha. Puutarha on Jyväskylän ensimmäinen kaupunkipuutarha, johon mukaan ilmoittautuneet saavat tänä kesänä ilmaiseksi pitää pientä viljelmää säkissä tai laarissa. Aika monessa laarissa nousee jo jotain pientä ja vihreää. Jonotan pihan suositussa puhvetissa vohvelia, mutta taikina loppuu! Onneksi uutta vohvelitaikinaa on tulossa pian.
Kurkistan toiveikkaasti myös itse konttorirakennukseen, mutta ikävä kyllä siellä ei ole mahdollisuutta käydä tutustumiskierroksella. Aulassa on näemmä ollut aiemmin vastaanottotila luukkuineen, mutta puuristikon kehyksissä lienee aiemmin ollut kirkasta lasia.
Konttorirakennuksessa voi kuitenkin piipahtaa tutustumassa Hopen toimintaan. Hope ry Jyväskylä on osa Hope Yhteisesti ja yhdessä -yhdistystä, joka auttaa Suomen vähävaraisia ja kaltoin kohdeltuja lapsia.
 Aikaa on vierähtänyt mukavasti Kaupungin Kankaalla, vaikka näin vain pienen osan ohjelmasta. Käyn jo toiveikkaana istumassa lättähatussa odottamassa junan lähtöä matkakeskukseen, mutta vartin yli kahden junan jälkeen onkin maltettava odottaa viimeistä junaa neljään saakka. No, odotusaikana voi tutustua tarkemmin vaikka graffititaiteilijan työhön.
Harmaa betoniseinä on saanut viikonlopun aikana hienoja graffiteja koristuksekseen. Näistä iloisista eläinhahmoista ovat lapsivieraat takuulla tykänneet.
Nousen päivän viimeiseen junaan klo 16. Hyvin täysi lättähattu lähtee puksuttamaan leppoisasti kohti matkakeskusta. Junailija hypähtää avaamaan ja sulkemaan radan portit viimeisen kerran tälle päivälle, sitten ajamme pienen pätkän kohti pohjoista, pysähdymme ja vaihteiden kääntelyn jälkeen kulkusuunta vaihtuu. Olin äsken viimeisessä vaunussa, nyt ensimmäisessä!
Junamatka Tourula-Matkakeskus on aivan liian pian ohitse. Suurkiitokset niin Kankaan tapahtuman järjestäjille kuin junan kuljettajille! Museojunan kyytiin pääsee tänä kesänä muulloinkin, tosin eri reiteille - vaikkapa Jyväskylästä Hankasalmen Kihveli soikoon- festareille tai Äänekosken Keitelejazziin.

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…