Taiteellinen ote

Jarrutan Suomen käsityön museon näyttelyyn houkuttelevan mainostelineen kohdalla Jyväskylän Kauppakadulla. Onko joku pudottanut tämän? Ei, vaan käsintehty koriste taitaa olla telineen päällä ihan tarkoituksella, kiinnittämässä ohikulkijain huomiota. En ole pinkin ja pitsin perään, mutta hauska yksityiskohta! Olisiko lähistöllä jotain muuta pientä, mitä ei herkästi tule havainneeksi?

No onhan toki. Käsityön museon perusmallinen ovenkahva on saanut ylleen poltetun oranssin värisen neulegraffitin, mikä parantaa huimasti oven neutraalia ulkoasua. Muistaakseni ovenkahvan edellinen neulegraffiti oli raidallinen, joten kyseessä on siis kevätasu.

Kulman takana Kilpisenkadun puolella on museon Näytönpaikka-ikkunassa esillä tyylikkäitä painokankaita. Kaisi Koivumäki käyttää näitä kankaita myös osana ikkunan pieniä, tarinan sisältäviä dioraamoja.

Myös Suomen käsityön museon toimiston ovenkahvassa on pikkuruinen somiste, pinkki virkattu kukkanen. Taidankin tehdä pienen kierroksen lähistön ovenkahvojen maailmaan.

Kilpisenkadun yläpäässä pitää majaansa lankakauppa Titityy, jonka ulko-oveen neulegraffiti sopisi loistavasti. Sellaista ei kuitenkaan ovesta löydy, mutta tämä ovenkahva on jo itsessään aika elegantti.

Palaan puoli korttelia alaspäin ja käännyn kaupungin vanhimmalle kävelykadulle, Keskustielle. Sen varrelta löytyy toinen lankakauppa. Poppelin leveää, vaakamallista ovenkahvaa peittää hieno huovutettu käsityö, joka toimii samalla mainoksena.

Alempana, Kauppakadun ja Gummeruksenkadun kulmassa, on Jyväskylän kenties hienoin liikehuoneiston ovenkahva. G-kirjaimen koristama ovenkahva muistuttaa 1980-luvun alkupuolella suljetusta Gummeruksen kirjakaupasta; vuonna 1872 perustettu Gummerus päätti keskittyä alkuperäiseen liiketoimintaansa eli kirjankustantamiseen.

Kaikki ovenkahvat eivät ole läheskään yhtä yksilöllisiä... Kauppakadun yleisimmältä ovenkahvatyypiltä alkaa vaikuttaa tämä tylsä alumiinimalli. Alumiinikahvaa löytyy ikävä kyllä myös sellaisten rakennusten ovista, joihin tämä kymmeniä vuosia taloja uudempi malli ei todellakaan kuuluisi. Joutuivatko vanhat ovenkahvat roskiin?

Kävelen Kauppakadun yläpäähän saakka tapaamatta lisää mielenkiintoisia ovenkahvoja ennen kuin olen kääntynyt paluumatkalle kadun toista puolta pitkin. Tämä kaareva funkishenkinen kaunotar on varmasti aito ja alkuperäinen! Kiitos taloyhtiölle, joka ei ole vaihtanut mallia tuoreempaan.

Vihreä haltijatar / La fée verte-olutravintolan hieno puinen ovenkahva on ehtinyt kulua aikamoisesti sään armoilla, mutta seuraavasta ovisyvennyksestä löytyy vielä hyväkuntoinen, saman mallinen yksilö.

Kauppakatu 17 A:n tukeva ovenkahva on myös alkuperäinen. Tästä näkee selvästi, mistä kohdasta asukkaat ja vieraat ovat kahvaan vuosien kuluessa tarttuneet.

Kauppakadulta löytyy lisääkin puisia ovenkahvoja. Muutaman askeleen päässä Kilpisenkadulla Säästöpankin talossa on vielä tallella siisti ja pyöreä puinen ovenkahva, vaikka itse oven puukehykseen on joku vetänyt töherryksen.

Kauppakadun Asuntogallerian ovesta pääsee sisälle tarttumalla tähän tutun näköiseen ovenkahvaan - jota ei tosin korista pinkki villakukka kuten käsityön museon vastaavaa.

Pienilläkin asioilla on merkitystä. Esimerkiksi ovenkahvalla, eikä vain sillä, miltä se tuntuu, vaan miltä se näyttää. Olisi hauska nähdä jonain päivänä vaikkapa Kauppakadun liikkeiden ovenkahvat persoonallisesti koristeltuina...