Siirry pääsisältöön

Ulkoseiniä

Aamulla kävelen Kortesuonkadun kulmaan oikeassa pakkasessa; mittari näyttää maaliskuun lopulle epätyypillisesti lukemaa -20 asteen tuntumassa. Ainakin valoa riittää, kun tuore lumikin on niin puhtaan valkoista.

Lämpötila kohoaa leppoisaksi jo muutaman tunnin kuluessa aamuisesta. Harmi, että parasta osaa päivästä ei voi käyttää ulkoiluun...
Illansuussa ei ole juuri aamua hämärämpää, joskin varjo lankeaa jo Vaasankadun ja Vapaudenkadun kulmassa sijaitsevaan As Oy Jyväskylän PoLen seinään. Kerrostalo on niitä harvoja, joiden seinässä on näkyvästi talon nimi, talon muotoisessa seinälaatassa. Onkohan talon taustalla ollut Posti- ja Lennätinlaitos, vai mistä se onkaan saanut nimensä?
Kävelijöiden hallussa olevan Telefoonikujan ja sen päätepisteessä olevan Asemakadun risteyksessä Erkki Kantosen suunnitteleman Siklan talon päätyseinä saa lisäelementtejä auringonvalon heijastuksista.
Muistan hämärästi, että talossa olisi ulkoseinän taideteoksen lisäksi toisaalla myös isohko Sik-La -teksti tyyliteltynä, mutta taidan tutkailla rakennusta huolimattomasti, kun teksti ei nyt osu silmään.

Mietin hetken, olisiko jonkin muun keskustan kerrostalon seinässä pienehköä koristetta (ei seinämaalausta) ja muistan, että Touru- ja Yrjönkadun välisen Rauhankatu 2:n keltaisen kerrostaloa somistaa kivilaatta. Jyväskylän kaupungin vaakuna veneineen ja Merkuriuksen sauvoineen ilmaisee, että talo on kaupungin rakennuttama.

Olisipa talojen ulkopinnoilla enemmän taidetta ja pieniä yksityiskohtia! Jos rakennus ei itsessään arkkitehtuurillaan sykähdytä, voi pienikin erilainen juttu tehdä talosta muistettavamman.

Kommentit

  1. PoLe on juurikin sitä, mitä arvelit sen olevan. Tai näin ainakin isäni kertoi minulle, kun joskus pienenä arvelin kyltin alkuperää. Itsehän tuolloin juuri lukemaan oppineena viisivuotiaana ajattelin kyltin tarkoittavan "poleesia". En tiedä mistä olin keksinyt tuon sanan, mutta oletin poleesin olevan jonkinlainen kiehtova, salainen poliisin erikoisyksikkö.

    Telefoonikuja oli minulle aivan uusi kadunnimituttavuus. Tutussa paikassa paikkojen nimiin tulee kiinnitettyä harmillisen vähän huomiota, kun perille löytää ilmankin. Ongelmia tulee vasta sitten, kun pitäisi osata opastaa muita.

    Anna

    VastaaPoista
  2. Muuten tuohon Siklan talon maalaukseen osuvan heijastuksen alkulähteen rappauksen alla aiheeseen sopiva yksityiskohta, harmillisesti hankalahko vaan nykyään todeta...
    Vastapäisen talon tiiliseinään on nimittäin muurari päästänyt isohkon rakkauden tunnustuksen, siellä on tummemmilla tiilillä kirjoitettu teksti "Teemu <3 Sanna"... No nimiä en kyllä muista varmaksi. Voipi olla että löydänkin kuvankin oikein.

    VastaaPoista
  3. Anna, kiitos. Muuta loogista selitystä en yksinkertaisesti keksinyt PoLelle. Poleesi - loistava!
    Kadunnimet: esimerkiksi Kuopiossa olen aina hukassa niiden kanssa, sillä en ole opetellut nimiä vaan suunnistan eri asioiden perusteella. En siis osaa ilman karttaa sanoa mitään.

    Mikko: tuo mainio tiilijuttu jäi kiinnostamaan! Täytyy ehdottomasti käydä tsekkaamassa.

    VastaaPoista
  4. Vähänhän se on vaikeasti tsekattavissa kun on raplingit vedetty viestin päälle... Vaatis nosturiauton ja kasan työkaluja. Muistaakseni tulin ottaneeksi kuvan siitä kyllä. Pitääpä ehtiä.

    VastaaPoista
  5. Voi pahus! Olin jo hetken toiveikas. Eli kuvaa odotellessa...

    VastaaPoista
  6. kaupungin vaakuna , rauhankadun talossa,. ns. virkamiestalo: asuivat taannoin mm. sähkölaitoksen pomo aho, kaupunginarkkitehti ,. reivi , jylhä, lehto,..
    talonmiehenä naapurinpoikia jahdannut kivimäki, kalliot, paavolat , muiden muassa,. terv naapurin matti

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…