Sadekatos

Tuomien tuoksutehtaan sijasta seuraan tänään kävelyllä sadepisaroita. Välillä pisarat putoavat harvakseltaan, sitten tiheämmin; takin hihat alkavat painaa. Väinönkadulla pidän tauon herra Alvar Aallon sadekatoksen - yksi kaupungin kauneimmista - suojassa. Tai no, ehkä tämä on paremminkin Työväentalon (1924-25) juhlavan sisäänkäynnin lähes karnevalistinen, ilakoiva koristus, joka yllättää, kun miettii arkkitehdin tavaramerkiksi muodostunutta, hillittyihin väreihin leimautunutta tuotantoa.
Ajatukset vievät vähitellen Italiaan. Työväentalon seinää koristavat sisäänkäynnin ja sen yllä olevan ruukkukoristeen lisäksi nämä kaksi "pyörylää" sekä noin toisen kerroksen korkeudella olevat komeat ikkunat, joista suurimman edessä on muka-parveke. "Palladiolainen paraati-ikkuna", sanotaan Aalto-salin historiassa oikea-oppisin termein. Ja nämä "pyörylät" ovat medaljonkeja.
Jätän sadekatoksen ja kävelen keskustan halki seuraamaan sadepisaroiden leikkiä puiden oksilla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi